SISÄLLYS
1 Johdanto
2 Budjetointi
2.1 Budjetointiprosessi
2.2 Budjettijärjestelmät
2.3 Budjetoinnin
tehtävät
3 Hevostalli
3.1 Hevostallin
arvonlisäverovelvollisuus
3.2 Esimerkkiyritys
4 Varsinainen budjetointi
4.1 Yleistiedot
hevostallin tuotoista ja kuluista
4.1.1 Tuotot
4.1.2 Liiketoiminnan muuttuvat
kulut
4.1.3 Henkilöstökulut
4.1.4 Henkilösivukulut
4.1.5 Vapaaehtoiset
henkilösivukulut
4.1.6 Investoinnit
4.1.7 Poistot ja
arvonalentumiset
4.1.8 Markkinointi- ja
mainontakulut
4.1.9 Hallintokulut
4.1.10Kone-
ja kalustokulut
4.1.11Toimitilakulut
4.1.12Rahoitustuotot
ja -kulut
4.2 Katetuottolaskelma
4.3 Tulosbudjetti
hevostalliin
4.4 Rahoitusbudjetti
hevostalliin
LÄHTEET
1 Johdanto
Tämä työ pyrkii tarjoamaan
budjetoinnin työkaluja vuokrapaikkoja tarjoaville hevostalleille. Työstä
löytyvät valmiit kaavat, johon tallin tuotto- ja kuluerät voidaan sijoittaa
perustietoihin. Malli laskee valmiiksi hevostallin tulos- ja rahoitusbudjetin, katetuottolaskelman
sekä katetuotto- että liikevaihtoprosentin yritykselle. Sijoitetuilla perustiedoilla
esimerkiksi katetuottolaskelma kertoo heti, tulisiko talliyritys kannattamaan.
Kannattaa miettiä
esimerkiksi näitä asioita ennen budjetin laatimista.
Taulukko 1.
Avainkäsitteistöä. (Oulaisten Tilitoimisto Oy 2012.)
Selite
|
|
Hevosmäärä
|
Vuokrapaikkojen määrä
|
Täyttöaste
|
Aina ei voi olettaa
yrityksen toimivan täydellä teholla jatkuvasti. Täyttöasteella tarkoitetaan
sitä volyymiä, millä toimintasi pyörii. Esimerkiksi 70 % täyttöaste
tarkoittaa vuokratallilla sitä, että seitsemän kymmenestä vuokrapaikasta on
täynnä.
|
Liikevaihto
|
Vuokratallin ollessa
kyseessä liikevaihdolla tarkoitetaan kaikkia toiminnasta saatuja tuottoja.
|
Liikevoitto
|
Hevostallisi tulos, johon
ei vielä ole laskettu mukaan rahoitustuottoja ja -kuluja, eikä vähennetty
veroja.
|
Liikevoitto-%
|
Hevostallin liikevoitto
suhteutettuna liikevaihtoon ja kerrottuna sadalla. Yrityksen tunnusluku.
|
Muuttuvat kulut
|
Vaihtelevat tallissa
olevan hevosmäärän mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi rehukulut.
|
Kiinteät kulut
|
Ovat samat tallin
täyttöasteesta riippumatta. Esimerkiksi työntekijöiden palkat ja
kirjanpitäjän kulut tulee maksaa, vaikka tallissa olisi puolet vähemmän
hevosia kuin on suunniteltu.
|
Katetuotto
|
Katetuotto saadaan, kun
yrityksen liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kulut.
|
Katetuotto-%
|
Hevostallin katetuotto
suhteutettuna liikevaihtoon ja kerrottuna
sadalla. Yrityksen tunnusluku.
|
Kriittinen piste
|
Lyhyesti ilmaistuna
hevostallin toiminnan kriittinen piste on tilanne, jossa katetuotto ja
kiinteät kulut ovat yhtä suuret.
Kriittisellä pisteellä
tarkoitetaan yleisesti tilaa, jossa yritystoiminnan tulos on tasan 0. Ei
tehdä voittoa, mutta ei myöskään tappiota. Kriittinen piste on
”vähimmäisvaatimus”, johon yritykset pyrkivät.
|
2 Budjetointi
Organisaation strategisten
päätösten pohjalta luodaan toimintasuunnitelma seuraavaksi kuukaudeksi tai
vuodeksi. Toimintasuunnitelman numeerinen esitys on budjetti, jossa tulot ja
menot lajitellaan yleensä kuukausi-, laji- ja vastuualuetasolla. Budjetti onkin
nykyisin oleellinen osa monen organisaation suunnittelu- ja ohjausjärjestelmää.
(Eklund - Kekkonen 2011, 147.)
2.1 Budjetointiprosessi
Budjetointiprosessiin kuuluu kolme
vaihetta. Nämä ovat suunnitteluvaihe, toimeenpano- eli toteutusvaihe sekä
valvontavaihe. Suunnitteluvaiheessa organisaatiosta valitaan avainhenkilöt,
jotka suunnittelevat aikataulun, laativat lomakkeet ja vastaavat prosessin
sujuvuudesta kaikin puolin. (Eklund - Kekkonen 2011, 147.)
Prosessin alussa voidaan
asettaa jokin yritystason tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi jokin ennalta
määritelty tuottoprosentti sijoitetulle pääomalle. Tällainen tavoite on hyvä
keino kertoa yrityksen johdolle omistajien vaatimuksista ja toiveista. Jos
tavoitteesta viestitään myös alemmille organisaatiotasoille, niin sillä
lisätään ymmärrystä siitä, mihin kokonaisuutena budjetilla pyritään. Näin
kaikkien suunnitteluprosessiin osallistuvien välillä informaatiokuilu pienenee.
Riskinä on, että tavoite aiheuttaa ongelmia, jos se ei ole realistinen. (Ikäheimo
- Lounasmeri - Walden 2009, 163.)
Taloudelliset tavoitteet sekä
toimintatavoitteet liittyvät budjetin laatimiseen. Taloudellisella tavoitteella
tarkoitetaan rahamääräistä tuottotavoitetta. Toimintatavoite liittyy tuotanto-
ja myyntimääriin tai tiettyihin toimintatapoihin. Budjetissa taloudelliset tavoitteet
sekä toiminnalliset tavoitteet yhdistetään. Budjetissa määritellään millaista
toimintaa määrällisesti ja laadullisesti tavoitellaan sekä miten näin toimien
halutaan rahallisesti saavuttaa. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.)
2.2 Budjettijärjestelmät
Organisaatioilla on erilaisia
budjetteja, jotka muodostavat yhdessä budjettijärjestelmän. Budjetit jaotellaan
pääbudjetteihin ja osabudjetteihin. Pääbudjetteihin kuuluvat tulos-, tase- ja
rahoitusbudjetti. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.) Tulosbudjettiin
laitetaan kaikki budjettikauden ennakoidut tuotot ja kustannukset. Tasebudjetti
esittää yrityksen ennakoidun taloudellisen aseman budjettikauden lopussa. Tasebudjetti
ei kuitenkaan ole niin keskeinen kuin tulos- ja rahoitusbudjetit. (Eklund -
Kekkonen 2011, 147.) Rahoitusbudjetissa seurataan rahojen konkreettista
riittävyyttä. Siinä eritellään kaikki kassaanmaksut sekä kassastamaksut sen
perusteella, tuleeko raha yritykseen päin vai lähteekö raha yrityksestä päin.
Osabudjetteihin puolestaan
kuuluvat esimerkiksi myynti-, valmistus-, osto-, kustannus- sekä
investointibudjetti. Osabudjetit tehdään usein yrityksen keskeisimmille toiminnoille.
Onkin hyvin yrityskohtaista, että millaisia osabudjetteja kannattaa laatia. (Ikäheimo
- Lounasmeri - Walden 2009, 163.)
2.3 Budjetoinnin tehtävät
Budjetointia käytetään eri
organisaatioissa eri tehtävissä. Myös budjetoinnin käyttötarkoitus voi
vaihdella organisaation sisällä. Usein budjetointi on kuitenkin keskeisessä
asemassa, kun suunnitelmat muutetaan rahamääräisiksi luvuiksi. (Ikäheimo - Lounasmeri
- Walden 2009, 163.)
Budjetti auttaa seuraavan
vuoden tapahtumien ennustamisessa ja suunnittelussa, se koordinoi organisaation
eri osien toimintaa sekä viestittää tiedon suunnitelmista vastuualueiden
johtajille. Lisäksi budjetti motivoi johtoa ja työntekijöitä työskentelemään
tavoitteiden eteen, kontrolloi toimintaa sekä toimii työsuoritusten arvioinnin
apuna. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.)
3 Hevostalli
Budjetointityökalumme palvelee
parhaiten hevosenhoitopalveluita tarjoavaa tallia. Sillä, onko tallinne
esimerkiksi täysi- tai puolihoitopaikkoja hevosille tarjoava yritys, ei
oikeastaan ole väliä. Jos tallin yhteydessä on esimerkiksi
ratsastuskoulutoimintaa, tulee malliamme täydentää: näiden tuottoja ja kuluja
ei ole valmiiksi eritelty laskelmaan.
Valmis budjetointityökalumme on
tehty Hevostalli Oy:lle, joka on kuvitteellinen, täysin keksitty firma.
Oleellista on kuitenkin huomata, että kyseessä on osakeyhtiö, joka omalta
osaltaan vaikuttaa yrityksen budjetointiin. Muiden yhtiömuotojen kanssa osa
eristä muuttuu. Mallimme ei ole hyödytön muidenkaan yhtiömuotojen
hevostalleille, mutta esimerkiksi verotukseen liittyviä eriä tulee tällöin
tarkastella ja muuttaa oman yrityksen yhtiömuotoon sopiviksi.
3.1 Hevostallin arvonlisäverovelvollisuus
Arvonlisäverovelvollisuuden
raja määritellään näin: Myyjä ei ole
verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ellei häntä
ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. (Arvonlisäverolaki
1993.) Kuukautta kohden tästä tulee 708,33 euroa. Pienempien talliyrittäjien
kannattaa miettiä tätä: tarjottavista vuokrapaikoista maksetut vuokrat eivät
siis saa ylittää tätä summaa.
Mallissa, jossa käsitellään
arvonlisäverovelvollista Hevostalli Oy:tä, on luonnollisesti huomioitu
arvonlisävero. Yrityksen tulee hankkiutua arvonlisäverorekisteriin, jos tallipaikkojen
vuokraus on yrityksen päätoimi. Toisaalta, periaatteessa vuokratulot eivät
välttämättä kuulu arvonlisäveron alaisuuteen. Vuokranantaja voi osaltaan
päättää tästä. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska esimerkiksi
täysihoitopaikkaa vuokratessa tulee samalla myyneeksi hyödykkeitä. Asia on hyvä
ottaa esille taloushallinnon ammattilaisen kanssa, joka osaa parhaiten neuvoa
juuri teidän kohdeyritystänne. Esimerkiksi jos yrityksen päätoimi ei liity
karsinapaikkojen vuokraukseen ja vuokratulot ovat suhteessa pienet verrattuna
kokonaisliikevaihtoon, ei arvonlisäverovelvollisuutta välttämättä ole. Tässäkin
tapauksessa vuokrataan ainoastaan tallipaikkoja, eikä myydä
täysihoitopalveluita.
3.2 Esimerkkiyritys
Työtä tehdessämme olemme
käyttäneet esimerkkinä 22 hevosen tallia, Hevostalli Oy:tä. Tallissa on läpi
työn ja laskelmien 90 %:n täyttöaste. Yritys tarjoaa täysihoitopaikkoja
hevosenomistajille, jotka haluavat tehdä hevosenomistamisesta helppoa ja ovat
valmiita maksamaan siitä ehkä hiukan jopa keskihintaa enemmän. Tallin sijaintia
emme ole määritelleet.
4 Varsinainen budjetointi
Hevostalli on yhtiöitetty
Oy-muotoon. Tämä malli soveltuu esimerkiksi yli 20 hevosen isommille talleille.
4.1 Yleistiedot hevostallin tuotoista ja kuluista
Yhteenlasketut erät näkyvät
Excelissä lihavoituna. Nämä lihavoidun fontin solut päivittyvät automaattisesti,
kun muokkaat jotain yksittäistä solua. Yhteenlaskettujen erien soluihin ei
kannata koskea, koska muuten automaattiset kaavat eivät toimi. Jos talliisi ei
synny joitakin esimerkissä mainittuja tuottoja tai kuluja, niin jätä vain
kyseessä olevat kohdat tyhjiksi. Perustiedot-kohtaan laitetut luvut siirtyvät
automaattisesti tulos- sekä rahoitusbudjetteihin. Huomioittehan kuitenkin
tässä, että luvut pitävät budjeteissa paikkansa vain, jos erien
arvonlisäveroprosentit ovat samat kuin esimerkkiluvuissa.
4.1.1 Tuotot
Karsinavuokrat-kohtaan
kirjoitat sen luvun, jonka katsot vuodessa saavasi vuokratuottoja
karsinoistasi. Tässä kohdassa kannattaa huomioida se, että kaikki karsinapaikat
eivät välttämättä ole koko vuotta käytössä. Esimerkkiluvussa karsinavuokrat-kohdassa
oletetaan 22 hevosen tallissa olevan 600,00€ karsinavuokra. Vuodessa
täyttöasteen oletetaan olevan 90 %. Sijoittamalla omat lukunne samaan kaavaan
voitte laskea omat karsinavuokratuottonne.
Kenttävuokrat-kohtaan kirjoitetaan
ne tuotot, jotka arvioidaan vuodessa saatavan kentän vuokraamisesta. Tässäkin
tuottoerässä kannattaa huomioida, että kenttää ei välttämättä voi vuokrata
vuoden jokaisena päivänä. Esimerkkiluvussa kenttävuokrat-kohdassa oletetaan
kertamaksun olevan 6,00 € ja satunnaisia käyttäjiä olevan vuodessa 70. Lisäksi
säännöllisesti käyviä, kuukausivuokran maksavia asiakkaita oletetaan olevan 10
jokaisena vuoden kuukautena. Kenttävuokran oletetaan olevan 30,00 € kuukaudessa.
Trailerinvuokrat-kohtaan
kirjoitetaan trailerin vuokrasta saadut tuotot. Esimerkkiluvussa on oletettu,
että trailerin voi vuokrata käyttöönsä pienellä summalla, ja sen takia
tulosbudjetissa trailerin vuokratuotto on melko mitätön summa. Tähän voi
kuitenkin itse rakentaa kaavan, jossa kerrotaan vuokrahinnan käyttökerroilla
vuoden aikana. Jos sinulla ei ole traileria, niin voit vaihtaa kohtaan jonkun
muun vuokratuottojen lähteen. Voit myös lisätä muita tuottoeriä Vuokratuotot-kohdan
alle. Tai vastaavasti voit lisätä saadut tuotot Muut vuokratuotot-kohtaan.
Muut tuotot-kohta sisältää
yrityksen muut tuottoerät. Näitä voivat olla esimerkiksi irtaimiston myynti ja
mahdolliset mainostuotot. Satunnaisempia tuottoja voivat olla esimerkiksi
saadut vahingonkorvaukset, mutta näiden varalle ei kannata budjetoida.
4.1.2 Liiketoiminnan muuttuvat kulut
Käytetään kaikissa
kulut-kohdissa samaa täyttöastetta kuin tuotoissakin, eli esimerkkiluvuissa se
on 90 %. Nämä kulut ovat suoraan verrannollisia saatuihin tuottoihin.
Heinäkulut-kohtaan laitetaan
arvio siitä, kuinka paljon vuokralla olevat hevoset kuluttavat heinää vuodessa.
Kannattaa muodostaa joku ohjearvo hevosen päivän aikana syömistä heinistä, joka
on sisällytetty tallivuokrasopimukseen. Esimerkkiluvussa on laskettu 22 hevosen
tallin heinäkulut. Tallilla on 90 %:n täyttöaste, heinää tarjotaan hevoselle 12
kg/vrk. Heinäkilon hinnaksi oletetaan 0,30€, joka sisältää alv:n.
Väkirehukulut-kohtaan arvioidaan
hevosten syömä määrän vuodessa. Tässäkin kohdassa kannattaa muodostaa joku
ohjearvo hevosen päivän aikana syömistä väkirehuista, jotka voi sisällyttää
tallivuokrasopimukseen. Esimerkkikohdassa on laskettu 22 hevosen tallin
väkirehukulut. Täyttöaste on sama kuin edellisessä kohdassa. Väkirehuna
käytetään Racing Prix-seosta ja sitä kulutetaan 2,5kg/hevonen. Tälle on laskettu
hinta lavoittain ja lisätty alv.
Kuivikekulut-kohtaan kirjoitetaan
arvion hevosten kuluttamasta määrästä vuodessa. Esimerkkiluvussa oletetaan
yhden hevosen kuluttavan 8 turvepaalia (100 cm x 120 cm) vuodessa täyttöasteen
ollessa sama. Tässä turvepaalin hinta on 75,00 €, joka sisältää alv:n.
Rahtikulut-kohtaan summataan
kaikkien hankittujen ruokien aiheuttamat kuljetuskulut. Esimerkkiluvussa
kuljetukseen käytetään 20 ´ konttia. Heinän kuljetukseen tarvitaan 63 konttia
vuodessa. (7230 paalia vuodessa, 115 per kontti.) Koko vuoden väkirehut
mahtuvat yhteen konttiin. Lisäksi on suhteutettu tarvittavien kuivikkeiden tilavuus
suhteessa kontin tilavuuteen. Kuivikkeiden kuljetukseen tarvitaan 6 konttia vuodessa.
(159 turvepaalia vuodessa, 28 per kontti.) Yhteensä konttirahteja tarvitaan vuodessa
70 kpl ja kuljetushinta/kontti on 90,00€. (Maa-ainekset 2012.)
Muut kulut-kohtaan voidaan
laittaa muita tarjottuja hyödykkeitä. Esimerkiksi jos tarjotaan hevosille
suolakiven tai madotukset tallin puolesta etc.
4.1.3 Henkilöstökulut
Palkkakulut-kohtaan laitetaan
vuoden aikana maksettavat palkat. Esimerkkiluvussa on laskettu, että
arkipäivistä 11 h tehdään normaalipalkalla ja 2 h 15 %:n iltalisällä. Lauantait
tehdään 20 %:n korotuksella sekä sunnuntait 100 %:n korotuksella.
Lisäksi henkilöstökulut-kohtaan
laitetaan maksettavat palkkiot, vuosilomapalkat, vuosilomakorvaukset,
lomaltapaluurahat, sairausajan ja vanhempainvapaiden palkat sekä mahdolliset
luontaisedut. Esimerkiksi vuosilomakorvaukset määräytyvät käytettävän TES:n
mukaan.
4.1.4 Henkilösivukulut
Henkilösivukulut-kohtaan
laitetaan työnantajan osuus TyEL-maksusta sekä sotu-maksut. Kohtaan eritellään
myös tapaturmavakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä
ryhmähenkivakuutusmaksut. TyEL-maksujen sekä sotu-maksujen prosentit
vaihtelevat vuosittain, joten tarkistattehan osoitteesta: ”http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyonantajamaksut/tarkeitalukuja/”
tämän vuoden prosentit.
4.1.5 Vapaaehtoiset henkilösivukulut
Koulutus-kohtaan arvioidaan
koulutusmenot vuoden aikana, mikäli työntekijöillä ilmenee lisäkoulutuksen
tarvetta. Esimerkkiluvussamme on kyseessä aloittava yritys, joten ensimmäisenä
vuonna emme katsoneet juuri aloittaneiden ja pätevien työntekijöiden
tarvitsevan erillistä koulutusta.
Työvaatteet-kohtaan laitetaan arvio
siitä summasta, millä yritys hankkii työntekijöille työvaatteita tulevana
vuonna. Työvaatteiksi on esimerkissä ajateltu 3 t-paitaa per henkilö, yhden collegepaidan
sekä kuoritakin.
Suojavälineiksi voidaan
kirjanpidon kannalta tallityössä, hieman sen luonteesta riippuen, ajatella
kypäriä ja turvakenkiä tallityöntekijöille. Esimerkkiluvussamme on huomioitu
tallityöntekijöille hankitut turvakengät.
Myös muut teille tarpeelliset
henkilösivukulut eritellään tähän kohtaan, joko omina erinään tai yhteiseen
erään, jonka nimi on muut vapaaehtoiset henkilösivukulut.
4.1.6 Investoinnit
Investointien hintoja on vaikea
arvioida, koska hinnat riippuvat paljon esimerkiksi tontin sijainnista, tallin
ominaisuuksista ym. Investointien esimerkkilukuja kannattaakin tarkastella
hyvin kriittisesti.
Tontti-investointi kohtaan
kirjoitetaan tontin hankintahinta. Tämän investoinnin summaan voi sisältyä myös
tallin, tarhojen ja kentän hinta. Esimerkkilukuun sisältyy vain arvioitu
80 000,00€:n tontin hankintahinta.
Talli-investointiin sisältyy
myös lantala ja varastot. Tähän kohtaan laitetaan tallin hankintahinta. Jos
kyseessä on vuokratalli, niin tähän kohtaan ei laiteta mitään. Esimerkkiluvussa
hankintahinta on 120 000,00€.
Kenttäinvestointi-kohtaan
laitetaan kentän hankintahinta. Esimerkkilukuna on käytetty 30 000,00€,
koska kenttä on pinta-alaltaan melko suuri.
Tarhainvestointi-kohtaan
laitetaan tarhojen rakentamiseen kuluneet materiaali- ja työkustannukset.
Esimerkkilukuun on laskettu 15 kestävän tarhan rakennus. Tähän on laskettu
menevän 9 000,00€.
Traktori-investointi-kohtaan
kirjoitetaan traktorin hankintahinta. Esimerkkiluku on 10 000,00€, jolla
saa käytetyn ja toimivan traktorin. (Mascus 2012.)
Traileri-investointi-kohtaan
laitetaan trailerin hankintahinta. Esimerkkilukuna on 6 490,00€, jolla on
saatu O2-luokan perävaunu, jonka kokonaismassa 751–3500 kg. (Böckmann 2012.)
Muita isompia investointeja
voidaan myös lisätä tähän kohtaan.
4.1.7 Poistot ja arvonalentumiset
Poistot rakennuksista-kohtaan
lasketaan suunnitelman mukaiset poistot rakennuksista. Poistot voidaan
suunnitella itse tai käyttää EVL:n antamia maksimipoistomääriä. Esimerkkiluku
on laskettu omistustallille, jonka hankintahinta on 120 000,00 €. Poisto
on laskettu EVL:n mukaisen maksimipoiston mukaan, joka on 7 %. (Hämäläinen
2012.)
Poistot kalustosta-kohdassa on
eritelty kaikki Oy:llä oleva kalusto. Esimerkkiluvuissa on käytetty EVL:n
mukaista maksimipoistoa, joka on 25 %. Tarhojen yhteishinta on
9 000,00€, josta poisto on 2 250,00€. Traktorin hinta on
10 000,00€, josta poistetaan 2 500,00€. Trailerin hinta on
6 490,00€, josta poistetaan 1 622,50€. Muu kalusto kohtaan voi laittaa
muiden isompien investointien poistot. Nämä luvut saadaan kertomalla
hankintahinta EVL:n mukaisella poistoprosentilla. (Hämäläinen 2012.)
4.1.8 Markkinointi- ja mainontakulut
Tähän kohtaan voidaan
haluttaessa eritellä mainontaan käytetyt eri mediat. Kuitenkin usein talleilla
ei ole ongelmaa saada vuokrapaikkoja täyteen, joten talleilla harvoin on suuria
markkinointi- ja mainontakuluja. Esimerkkiluvussamme kulut on jaettu kolmeen ryhmään:
ilmoitus-, internet- ja muuhun mainontaan.
Ilmoitusmainonta-kohtaan
laitetaan lehtimainonnan kulut. Internetmainonta käsittää tallin nettisivujen
perustamisen sekä niiden ylläpitämisen vuoden aikana. Muuhun mainontaan
sisällytetään kaikki muut mainonnan ja markkinoinnin kulut. Muulla mainonnalla
voidaan tarkoittaa esimerkiksi tallin käyntikorttien painatusta.
Esimerkkiluvut ovat karkeita
arvioita perustuen pienimuotoiseen markkinointiin ja mainontaan.
4.1.9 Hallintokulut
Taloushallintopalvelut-kohtaan
kirjoitetaan mm. kirjanpidosta aiheutuneet kulut. Taloushallintopalveluiden
kulut riippuvat käytettävästä ajasta ja tilitoimiston tuntiveloituksesta.
Tilintarkastuspalvelut-kohdassa
huomioidaan tilintarkastuspalveluiden arvo. Tilintarkastusta vaaditaan, jos
seuraavista ehdoista täyttyy kaksi tai enemmän: taseen loppusumma ylittää 100
000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai
palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. (Muutoksia tilintarkastusvelvollisuuteen
2012.)
Viranomaismaksut-kohdan
loppusumma riippuu mm. kyseisen tallin tarvitsemista luvista ja näiden
oheiskustannuksista. Kulut riippuvat tallin sijainnista ja tarvittavista
asiakirjoista perustamisvaiheessa tai mahdollisesti myöhemmin.
Matkapuhelinkulut-kohtaan
arvioidaan vuoden aikana matkapuhelimen käytöstä aiheutuneet kulut. Tekstiviestiliittymän
arvellaan palvelevan tässä tarkoituksessa parhaiten. Tähän kohtaan ei ole
määritetty valmiiksi mitään kuluja.
Toimistotarvikekulut-kohtaan
laitetaan näiden tarvikkeiden kustannukset. Esimerkiksi paperit, nitojat,
kansiot ym. Esimerkkiluvuksi on ajateltu 200,00€.
Muut hallintokulut-kohtaan määritellään
esimerkiksi vastuuvakuutuskulut sekä rahaliikenteen kulut. Nämäkin erät ovat
hyvin tapauskohtaisia, joten esimerkkilukuun ei ole määritetty mitään.
4.1.10 Kone- ja kalustokulut
Ajoneuvo:
|
Kone ja kalusto:
|
|
|
Kuva
1. Esitys kone- ja kalustokuluista
Kuvassa 1 on eritelty ajoneuvokulut
sekä kone- ja kalustokulut omiksi erikseen. Esimerkkilukua ei ole muodostettu,
koska on käytännössä mahdotonta arvioida mitään kuluja tähän erään. Esimerkiksi
mm. vakuutuskulut vaihtelevat paljon riippuen siitä, millainen ajoneuvo on sekä
mistä vakuutusyhtiöstä vakuutukset on otettu.
Huomioittehan tähän kuluryhmään
lisäksi tarvittaessa ajoneuvojen katsastukset. Esimerkiksi traileri on
katsastettava kahden vuoden välein. (Perävaunut 2012.)
Kuvassa 1 on lisäksi kohdat
atk-laite ja -ohjelmisto sekä muut tallitarvikkeet. Esimerkkiluvussa on
atk-laite ja -ohjelmisto-kohtaan laskettu yhteen 100,00€:n tietokone sekä
119,00€:n pelkistetty Microsoft Office-ohjelma. (Tori.fi 2012.) (Microsoft Corporation
2012.)
Kuvaan 1 liittyy myös muiden
tallitarvikkeiden osuus. Näillä on tarkoitettu esimerkiksi kottikärryjä,
talikoita sekä ruokintavälineitä ja näiden arvoksi on yhteensä laskettu noin
1 000,00€. (Hevari 2012.)
4.1.11 Toimitilakulut
Kuvassa 2 on eritelty kaikki
toimitilakulut omiksi erikseen. Kuten edellisessäkin kohdassa, niin myös tässä
esimerkkiluvut ovat vain arvioita. Esimerkiksi toimitilan sähkökustannukset
riippuvat sähkösopimuksesta ja lämmitysjärjestelmästä. Myös esimerkiksi vesi
voi tulla omasta kaivosta, jolloin nämä kustannukset voivat olla hyvinkin
pienet.
|
Kuva 2. Esitys tallin
toimitilakuluista
4.1.12 Rahoitustuotot ja -kulut
Tähän kohtaan kirjoitetaan
kaikki korko- ja rahoitustuotot. Näitä eriä ei ensimmäisen vuoden aikana
todennäköisesti ole juuri yhtään. Eli kohtaan tulee esimerkiksi korkotuotot,
joita maksetaan pankkisaamisista ja aloittavalla yrityksellä ei yleensä ole ylimääräistä
rahaa pankkitilillä.
Rahoituskulut-kohdan alle
laitetaan erät korkokulut rahoituslainoista, korkokulut ostoveloista, muut
korkokulut, perimiskulut sekä muut rahoituskulut. Esimerkkiluvussa on
ainoastaan nolla, koska lainankorko vaihtelee paljon lainanhakijoiden välillä.
Perimiskulujakin on vaikea arvioida, koska nämä kulut riippuvat mm. vuokralla
olevien maksuvalmiudesta.
4.2 Katetuottolaskelma
Katetuottolaskelma on laskettu
kaavalla tuotot – muuttuvat kulut = katetuottolaskelma – kiinteät kulut =
tulos. Kiinteissä kuluissa ei ole huomioitu investointeja, jotta tulos olisi
realistinen. Näin laskelma palvelee parhaiten myös yrityksen tulevina vuosina.
Tuloksesta nähdään yrityksen kannattavuus.
Huomioittehan, että
katetuottolaskennan kaavoissa on harmaalla pohjalla arvonlisäverollisia lukuja,
jotka eivät sisälly periaatteessa katetuottolaskelmaan. Työ keskittyy kuitenkin
pääasiallisesti budjetointiin, joten arvonlisäverolliset luvut ovat mukana
täydentämässä laskelmaa.
4.3 Tulosbudjetti hevostalliin
Vuokratuotot-kohtaan siirtyvät
kaikki saadut vuokratuotot sekä yrityksen muut tuotot. Kaavat on rakennettu
niin, että tuotot tulevat suoraan arvonlisäverottomina laskelmaan.
Muuttuvat kulut-kohtaan
siirtyvät kaikki liiketoiminnan muuttuvat kulut. Jos teillä on enemmän eriä
kuin esimerkissä, niin Excelin toiminnolla ”lisää rivi” voitte lisätä eriä ilman,
että kaavat poistuvat. Huomioittehan, että tulosbudjetin luvut ovat arvonlisäverottomia.
Eli perustiedoissa olevista luvuista on otettava arvonlisävero pois ennen tulosbudjettiin
siirtämistä. Tuotoista vähennetään muuttuvat kulut, josta saadaan katetuotto. Poikkeus
täytyy kuitenkin tehdä tilanteessa, jossa yrityksenne ei ole arvonlisäverovelvollinen:
silloin kulut kirjataan tulosbudjettiin arvonlisäverollisina lukuina. Tässä
kohtaa kaavojen tarkistus kannattaa.
Kiinteät kustannukset-kohtaan
siirtyvät eriteltyinä kaikki liiketoiminnan aiheuttamat kiinteät kustannukset.
Huomioidaan myös tässä kohdassa, että luvut ovat arvonlisäverottomia.
Katetuotosta vähennetään automaattisesti kiinteät kustannukset, josta saadaan tulos
ennen rahoituseriä. Tähän summaan ohjelma lisää kaikki yrityksen rahoitustuotot
ja vähennetään rahoituskulut. Lopulta saadaan liiketoiminnan tulos ennen veroja.
Jos tulos on positiivinen, niin tuloksesta lasketaan maksettava vero. Vuonna
2012 lasketaan 24,5 %:n mukaan. Kun verot vähennetään tuloksesta, niin saadaan
lopullinen budjetin tulos.
Excel laskee lisäksi
automaattisesti tulosbudjetista katetuottoprosentin sekä liikevoittoprosentin.
Näitä lukuja voi käyttää apuna arvioitaessa liiketoiminnan kannattavuutta.
Esimerkkiluvussa liikevoittoprosentti on negatiivinen, koska tulos on
negatiivinen. Tunnusluku kertoo sen, että tuloja kannattaa hankkia lisää, jotta
yrityksen toiminta olisi kannattavaa.
4.4 Rahoitusbudjetti hevostalliin
Kassaanmaksut-kohtaan siirtyvät
kaikki yritykseen päin tulevat rahaerät. Esimerkkiluvussa alkukassan oletetaan
olevan 10 000,00€. Alkukassa-kohtaan voi itse muuttaa luvun, jos tarvetta
on. Muut tiedot tulevat suoraan perustiedoista, jotka olet jo aiemmin
täyttänyt. Kun kassaanmaksut- sekä kassastamaksut-kohdat ovat täyttyneet, niin
Excel laskee automaattisesti lainantarpeenne tälle vuodelle toiminnan
ylläpitämiseen. Huomioittehan kuitenkin, että tähän eivät sisälly investointien
mahdollisesti vaatimat lainat.
Kassastamaksut-kohtaan puolestaan
siirtyvät automaattisesti kaikki yrityksestä lähtevät rahaerät. Huomioittehan
tässä kohdassa, että budjettivuoden viimeisestä kuukaudesta saattaa siirtyä
joitakin maksueriä seuraavalle vuodelle. Toiset kuluerät ovat sellaisia, että
ne konkreettisesti maksetaan vasta käytön jälkeen. Esimerkiksi matkapuhelimen
käytöstä maksetaan yleensä vasta jälkikäteen.
Ostot- ja ostovelat kohtaan
kannattaa huomioida laskujen maksuajat. Maksetaanko laskut heti, jääkö tulevien
vuosien rahoitusbudjettiin maksamattomia laskuja ja onko tälle vuodelle
erääntyviä ostovelkasuorituksia? Kaavoja kannattaa tässä tapauksessa muuttaa
tarpeen mukaan.
Kohdassa kassastamaksut
määrittyvät valmiiksi nämä erät: palkat ja sosiaaliturvamaksut,
henkilösivukulut, korot, hallinnon ja markkinoinnin erä sekä koneen, kaluston
ja toimitilan kustannukset. Myös maksujen yhteissumma, loppukassa ja
kassastamaksut yhteensä ohjelma antaa valmiina.
Kohdissa muut lyhytaikaiset
velat, muut kiinteät kustannukset, lainanlyhennykset ja veroennakko tulee itse
kirjoittaa näihin kohtiin kuuluvat luvut ylös.
Lisäksi rahoitusbudjetissa on
kohta ”lainan otto” – jos loppukassan arvo on negatiivinen, lainalla tulee
kattaa loppukassa vähintään tulokseen 0. Tämän voitte itse täyttää.
Lähteet
Arvonlisäverolaki. 1993.
Finlex. Saatavissa:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501?search[type]=pika&search[pika]=vuokran%20arvonlis%C3%A4vero
[viitattu 22.2.2012].
Böckmann. Hevostrailerit.com.
Saatavissa:http://www.hevostrailerit.com/bockmann/bockmann.htm [viitattu
20.2.2012].
Eklund, I. Kekkonen, H. 2011.
Toiminnan kannattavuus. Helsinki: WSOYpro Oy.
Hevari. Hevari Oy.
Saatavissa:http://www.hevari.fi/index.php [viitattu 20.2.2012].
Hämäläinen, P. Tilinpäätöksen
suunnittelu taantuma-aikana. Saatavissa:http://www.keti.fi/dman/Document.phx/~keti/Julkinen/koulutukset/vero3?folderId=~keti%2FJulkinen%2Fkoulutukset&cmd=download
[viitattu 20.2.2012].
Ikäheimo, S. Lounasmeri, S.
Walden, R. 2009. Yrityksen laskentatoimi. Helsinki: WSOYpro Oy.
Maa-ainekset. Kivapiha.
Saatavissa:http://www.kivapiha.com/pages/tuotteet/maa-aineksetsuursaekit.php
[viitattu 17.2.2012].
Mascus. Traktorit. Saatavissa:http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Traktorit,2,relevance,search.html
[viitattu 20.2.2012].
Microsoft Corporation.
Microsoft Office. Saatavissa:http://www7.buyoffice.microsoft.com/emea1/default.aspx?country_id=FI&culture=fi-FI&action=buy&WT.term=office+hinta&WT.mc_id=pointitsem_OTB+FI_google_Office+Suites+-+Purchase&WT.medium=cpc&WT.campaign=Office+Suites+-+Purchase&WT.srch=1&WT.content=EZ47abul&WT.source=google&cshift_ck=71b2d617-5500-4207-9c97-ffb7bc80b9b3csEZ47abul
[viitattu 20.2.2012].
Muutoksia
tilintarkastusvelvollisuuteen. Tilisatama. Saatavissa:http://www.tilisatama.fi/Palvelut/hyotytieto/muutoksia-tilintarkastusvelvollisuuteen.htm
[viitattu 13.2.2012].
Oulaisten Tilitoimisto Oy.
2012. Lukuohjeet. Saatavissa:http://www.tilitoimistorousu.fi/?tocID=19
[viitattu 22.2.2012].
Perävaunut. A-Katsastus. Saatavissa:http://www.a-katsastus.fi/katsastusaika/Sivut/Peravaunut.aspx
[viitattu 17.2.2012].
Tori.fi. Tietotekniikka.
Saatavissa:http://www.tori.fi/koko_suomi/tietotekniikka?ca=18&st=s&st=u&st=b&st=k&st=h&w=3&cg=5030&mc=1&gclid=CK_U5amWrK4CFQ1-mAody17RRg
[viitattu 20.2.2012].
Hei, olisikohan tätä Exeliä vielä mahdollisuus saada? Jos on, niin olisin tosi kiitollinen jos voisitte lähettää sen anu.vesterinen ät gmail.com :)
VastaaPoistaniemisenveera@gmail.com kiittäisi taulukosta myös suuresti!
VastaaPoistaheips,
VastaaPoistaMäkin olisin kiinnostunut tuosta taulukosta. :)
Saa lähettää tiiuliinu_@hotmail.com .
Kiitoksia.
Olisiko mahdollisuus saada kyseinen excel vielä tännekkin päin :) ??
VastaaPoistaw11p1@hotmail.com
Suuret kiitokset..
Minullekin voisi lähettää excelin osoitteeseen tetsa.makela@gmail.com. Kiitos
VastaaPoistaVieläkö excel saatavilla? mirkeriikkatalli@gmail.com
VastaaPoistaItsekkin kyselisin excel taulukon perään, jos tämä on viellä saatavilla olisin todella iloinen! Kiitos :) mira.idstrom@hotmail.com
VastaaPoistavieläkö taulukko on saatavilla?
VastaaPoistasp.sheidu@gmail.com
Vieläkö taulukko on saatavilla?
VastaaPoistaveera.ruotsalainen@student.kpedu.fi
Voisinko minä myös saada tuon taulukon? Iso kiitos jo etukäteen :)
VastaaPoistaratsupalvelutkrisseaalto@gmail.com
Hei! Voisinko saada taulukon? Sähkoposti osoitteeni on tiinasakkinen@hotmail.com. Kiitos paljon!
VastaaPoistaTaulukko kiitos :) pjk.malinen@gmail.com
VastaaPoistaMoi,
VastaaPoistaVieläkö Exel olisi saatavilla?
sammalniemi@gmail.com
Olisiko exceliä vielä saatavilla? Kiitos :)
VastaaPoistasanna.putta@gmail.com
Vieläkö taulukko olisi saatavilla? maria.paso@live.com
VastaaPoistaKiitos!
Hei, mikäli tämä taulukko on vielä saatavilla olisin enemän kuin kiinnostunut. Saa siis lähettää osoitteeseen jenni.jormakka@gmail.com :) kiitos tuhannesti!
VastaaPoistaKuten myös. Taulukosta olisi apua. Osoite marika.kivimaki@outlook.com
VastaaPoistaJos vielä mahdollista saada tämä taulukko, olisin kiitollinen.
VastaaPoistatjk1958@gmail.com
Budjetointi on kyllä tärkeä osa-alue. Meidän tutulla on yritys, ja ikävä kyllä on päädytty siihen, että heillä on asianajaja etsinnässä yrityssaneeraukseen. Ilmeisesti viime vuosien aikana on ottanut yritys osumaa sen verran, että ollaan hankalassa tilanteessa. https://advise.fi/
VastaaPoista