Budjetointiohjeet

SISÄLLYS

1    Johdanto   4

2    Budjetointi  4

2.1   Budjetointiprosessi 5

2.2   Budjettijärjestelmät 5

2.3   Budjetoinnin tehtävät 6

3    Hevostalli  6

3.1   Hevostallin arvonlisäverovelvollisuus  6

3.2   Esimerkkiyritys  7

4    Varsinainen budjetointi   7

4.1   Yleistiedot hevostallin tuotoista ja kuluista  7

4.1.1   Tuotot 8

4.1.2   Liiketoiminnan muuttuvat kulut 8

4.1.3   Henkilöstökulut 9

4.1.4   Henkilösivukulut 10

4.1.5   Vapaaehtoiset henkilösivukulut 10

4.1.6   Investoinnit 10

4.1.7   Poistot ja arvonalentumiset 11

4.1.8   Markkinointi- ja mainontakulut 12

4.1.9   Hallintokulut 12

4.1.10Kone- ja kalustokulut 14

4.1.11Toimitilakulut 15

4.1.12Rahoitustuotot ja -kulut 15

4.2   Katetuottolaskelma  16

4.3   Tulosbudjetti hevostalliin  16

4.4   Rahoitusbudjetti hevostalliin  17

   18

LÄHTEET  19

1      Johdanto

Tämä työ pyrkii tarjoamaan budjetoinnin työkaluja vuokrapaikkoja tarjoaville hevostalleille. Työstä löytyvät valmiit kaavat, johon tallin tuotto- ja kuluerät voidaan sijoittaa perustietoihin. Malli laskee valmiiksi hevostallin tulos- ja rahoitusbudjetin, katetuottolaskelman sekä katetuotto- että liikevaihtoprosentin yritykselle. Sijoitetuilla perustiedoilla esimerkiksi katetuottolaskelma kertoo heti, tulisiko talliyritys kannattamaan.

                      Kannattaa miettiä esimerkiksi näitä asioita ennen budjetin laatimista.

                      Taulukko 1. Avainkäsitteistöä. (Oulaisten Tilitoimisto Oy 2012.)     

	Selite
Hevosmäärä	Vuokrapaikkojen määrä
Täyttöaste	Aina ei voi olettaa yrityksen toimivan täydellä teholla jatkuvasti. Täyttöasteella tarkoitetaan sitä volyymiä, millä toimintasi pyörii. Esimerkiksi 70 % täyttöaste tarkoittaa vuokratallilla sitä, että seitsemän kymmenestä vuokrapaikasta on täynnä.
Liikevaihto	Vuokratallin ollessa kyseessä liikevaihdolla tarkoitetaan kaikkia toiminnasta saatuja tuottoja.
Liikevoitto	Hevostallisi tulos, johon ei vielä ole laskettu mukaan rahoitustuottoja ja -kuluja, eikä vähennetty veroja.
Liikevoitto-%	Hevostallin liikevoitto suhteutettuna liikevaihtoon ja kerrottuna sadalla. Yrityksen tunnusluku.
Muuttuvat kulut	Vaihtelevat tallissa olevan hevosmäärän mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi rehukulut.
Kiinteät kulut	Ovat samat tallin täyttöasteesta riippumatta. Esimerkiksi työntekijöiden palkat ja kirjanpitäjän kulut tulee maksaa, vaikka tallissa olisi puolet vähemmän hevosia kuin on suunniteltu.
Katetuotto	Katetuotto saadaan, kun yrityksen liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kulut.
Katetuotto-%	Hevostallin katetuotto suhteutettuna liikevaihtoon  ja kerrottuna sadalla. Yrityksen tunnusluku.
Kriittinen piste	Lyhyesti ilmaistuna hevostallin toiminnan kriittinen piste on tilanne, jossa katetuotto ja kiinteät kulut ovat yhtä suuret. Kriittisellä pisteellä tarkoitetaan yleisesti tilaa, jossa yritystoiminnan tulos on tasan 0. Ei tehdä voittoa, mutta ei myöskään tappiota. Kriittinen piste on ”vähimmäisvaatimus”, johon yritykset pyrkivät.

2      Budjetointi

Organisaation strategisten päätösten pohjalta luodaan toimintasuunnitelma seuraavaksi kuukaudeksi tai vuodeksi. Toimintasuunnitelman numeerinen esitys on budjetti, jossa tulot ja menot lajitellaan yleensä kuukausi-, laji- ja vastuualuetasolla. Budjetti onkin nykyisin oleellinen osa monen organisaation suunnittelu- ja ohjausjärjestelmää. (Eklund - Kekkonen 2011, 147.)

2.1    Budjetointiprosessi

Budjetointiprosessiin kuuluu kolme vaihetta. Nämä ovat suunnitteluvaihe, toimeenpano- eli toteutusvaihe sekä valvontavaihe. Suunnitteluvaiheessa organisaatiosta valitaan avainhenkilöt, jotka suunnittelevat aikataulun, laativat lomakkeet ja vastaavat prosessin sujuvuudesta kaikin puolin. (Eklund - Kekkonen 2011, 147.)

Prosessin alussa voidaan asettaa jokin yritystason tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi jokin ennalta määritelty tuottoprosentti sijoitetulle pääomalle. Tällainen tavoite on hyvä keino kertoa yrityksen johdolle omistajien vaatimuksista ja toiveista. Jos tavoitteesta viestitään myös alemmille organisaatiotasoille, niin sillä lisätään ymmärrystä siitä, mihin kokonaisuutena budjetilla pyritään. Näin kaikkien suunnitteluprosessiin osallistuvien välillä informaatiokuilu pienenee. Riskinä on, että tavoite aiheuttaa ongelmia, jos se ei ole realistinen. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.)

Taloudelliset tavoitteet sekä toimintatavoitteet liittyvät budjetin laatimiseen. Taloudellisella tavoitteella tarkoitetaan rahamääräistä tuottotavoitetta. Toimintatavoite liittyy tuotanto- ja myyntimääriin tai tiettyihin toimintatapoihin. Budjetissa taloudelliset tavoitteet sekä toiminnalliset tavoitteet yhdistetään. Budjetissa määritellään millaista toimintaa määrällisesti ja laadullisesti tavoitellaan sekä miten näin toimien halutaan rahallisesti saavuttaa. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.)

2.2    Budjettijärjestelmät

Organisaatioilla on erilaisia budjetteja, jotka muodostavat yhdessä budjettijärjestelmän. Budjetit jaotellaan pääbudjetteihin ja osabudjetteihin. Pääbudjetteihin kuuluvat tulos-, tase- ja rahoitusbudjetti. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.) Tulosbudjettiin laitetaan kaikki budjettikauden ennakoidut tuotot ja kustannukset. Tasebudjetti esittää yrityksen ennakoidun taloudellisen aseman budjettikauden lopussa. Tasebudjetti ei kuitenkaan ole niin keskeinen kuin tulos- ja rahoitusbudjetit. (Eklund - Kekkonen 2011, 147.) Rahoitusbudjetissa seurataan rahojen konkreettista riittävyyttä. Siinä eritellään kaikki kassaanmaksut sekä kassastamaksut sen perusteella, tuleeko raha yritykseen päin vai lähteekö raha yrityksestä päin.

Osabudjetteihin puolestaan kuuluvat esimerkiksi myynti-, valmistus-, osto-, kustannus- sekä investointibudjetti. Osabudjetit tehdään usein yrityksen keskeisimmille toiminnoille. Onkin hyvin yrityskohtaista, että millaisia osabudjetteja kannattaa laatia. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.) 

2.3    Budjetoinnin tehtävät

Budjetointia käytetään eri organisaatioissa eri tehtävissä. Myös budjetoinnin käyttötarkoitus voi vaihdella organisaation sisällä. Usein budjetointi on kuitenkin keskeisessä asemassa, kun suunnitelmat muutetaan rahamääräisiksi luvuiksi. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.)

Budjetti auttaa seuraavan vuoden tapahtumien ennustamisessa ja suunnittelussa, se koordinoi organisaation eri osien toimintaa sekä viestittää tiedon suunnitelmista vastuualueiden johtajille. Lisäksi budjetti motivoi johtoa ja työntekijöitä työskentelemään tavoitteiden eteen, kontrolloi toimintaa sekä toimii työsuoritusten arvioinnin apuna. (Ikäheimo - Lounasmeri - Walden 2009, 163.)

3      Hevostalli

Budjetointityökalumme palvelee parhaiten hevosenhoitopalveluita tarjoavaa tallia. Sillä, onko tallinne esimerkiksi täysi- tai puolihoitopaikkoja hevosille tarjoava yritys, ei oikeastaan ole väliä. Jos tallin yhteydessä on esimerkiksi ratsastuskoulutoimintaa, tulee malliamme täydentää: näiden tuottoja ja kuluja ei ole valmiiksi eritelty laskelmaan.

Valmis budjetointityökalumme on tehty Hevostalli Oy:lle, joka on kuvitteellinen, täysin keksitty firma. Oleellista on kuitenkin huomata, että kyseessä on osakeyhtiö, joka omalta osaltaan vaikuttaa yrityksen budjetointiin. Muiden yhtiömuotojen kanssa osa eristä muuttuu. Mallimme ei ole hyödytön muidenkaan yhtiömuotojen hevostalleille, mutta esimerkiksi verotukseen liittyviä eriä tulee tällöin tarkastella ja muuttaa oman yrityksen yhtiömuotoon sopiviksi.

3.1    Hevostallin arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäverovelvollisuuden raja määritellään näin: Myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksen perusteella merkitty verovelvolliseksi. (Arvonlisäverolaki 1993.) Kuukautta kohden tästä tulee 708,33 euroa. Pienempien talliyrittäjien kannattaa miettiä tätä: tarjottavista vuokrapaikoista maksetut vuokrat eivät siis saa ylittää tätä summaa.

Mallissa, jossa käsitellään arvonlisäverovelvollista Hevostalli Oy:tä, on luonnollisesti huomioitu arvonlisävero. Yrityksen tulee hankkiutua arvonlisäverorekisteriin, jos tallipaikkojen vuokraus on yrityksen päätoimi. Toisaalta, periaatteessa vuokratulot eivät välttämättä kuulu arvonlisäveron alaisuuteen. Vuokranantaja voi osaltaan päättää tästä. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska esimerkiksi täysihoitopaikkaa vuokratessa tulee samalla myyneeksi hyödykkeitä. Asia on hyvä ottaa esille taloushallinnon ammattilaisen kanssa, joka osaa parhaiten neuvoa juuri teidän kohdeyritystänne. Esimerkiksi jos yrityksen päätoimi ei liity karsinapaikkojen vuokraukseen ja vuokratulot ovat suhteessa pienet verrattuna kokonaisliikevaihtoon, ei arvonlisäverovelvollisuutta välttämättä ole. Tässäkin tapauksessa vuokrataan ainoastaan tallipaikkoja, eikä myydä täysihoitopalveluita.

3.2    Esimerkkiyritys

Työtä tehdessämme olemme käyttäneet esimerkkinä 22 hevosen tallia, Hevostalli Oy:tä. Tallissa on läpi työn ja laskelmien 90 %:n täyttöaste. Yritys tarjoaa täysihoitopaikkoja hevosenomistajille, jotka haluavat tehdä hevosenomistamisesta helppoa ja ovat valmiita maksamaan siitä ehkä hiukan jopa keskihintaa enemmän. Tallin sijaintia emme ole määritelleet.

4      Varsinainen budjetointi

Hevostalli on yhtiöitetty Oy-muotoon. Tämä malli soveltuu esimerkiksi yli 20 hevosen isommille talleille.

4.1    Yleistiedot hevostallin tuotoista ja kuluista

Yhteenlasketut erät näkyvät Excelissä lihavoituna. Nämä lihavoidun fontin solut päivittyvät automaattisesti, kun muokkaat jotain yksittäistä solua. Yhteenlaskettujen erien soluihin ei kannata koskea, koska muuten automaattiset kaavat eivät toimi. Jos talliisi ei synny joitakin esimerkissä mainittuja tuottoja tai kuluja, niin jätä vain kyseessä olevat kohdat tyhjiksi. Perustiedot-kohtaan laitetut luvut siirtyvät automaattisesti tulos- sekä rahoitusbudjetteihin. Huomioittehan kuitenkin tässä, että luvut pitävät budjeteissa paikkansa vain, jos erien arvonlisäveroprosentit ovat samat kuin esimerkkiluvuissa.

4.1.1   Tuotot

Karsinavuokrat-kohtaan kirjoitat sen luvun, jonka katsot vuodessa saavasi vuokratuottoja karsinoistasi. Tässä kohdassa kannattaa huomioida se, että kaikki karsinapaikat eivät välttämättä ole koko vuotta käytössä. Esimerkkiluvussa karsinavuokrat-kohdassa oletetaan 22 hevosen tallissa olevan 600,00€ karsinavuokra. Vuodessa täyttöasteen oletetaan olevan 90 %. Sijoittamalla omat lukunne samaan kaavaan voitte laskea omat karsinavuokratuottonne.

Kenttävuokrat-kohtaan kirjoitetaan ne tuotot, jotka arvioidaan vuodessa saatavan kentän vuokraamisesta. Tässäkin tuottoerässä kannattaa huomioida, että kenttää ei välttämättä voi vuokrata vuoden jokaisena päivänä. Esimerkkiluvussa kenttävuokrat-kohdassa oletetaan kertamaksun olevan 6,00 € ja satunnaisia käyttäjiä olevan vuodessa 70. Lisäksi säännöllisesti käyviä, kuukausivuokran maksavia asiakkaita oletetaan olevan 10 jokaisena vuoden kuukautena. Kenttävuokran oletetaan olevan 30,00 € kuukaudessa.

Trailerinvuokrat-kohtaan kirjoitetaan trailerin vuokrasta saadut tuotot. Esimerkkiluvussa on oletettu, että trailerin voi vuokrata käyttöönsä pienellä summalla, ja sen takia tulosbudjetissa trailerin vuokratuotto on melko mitätön summa. Tähän voi kuitenkin itse rakentaa kaavan, jossa kerrotaan vuokrahinnan käyttökerroilla vuoden aikana. Jos sinulla ei ole traileria, niin voit vaihtaa kohtaan jonkun muun vuokratuottojen lähteen. Voit myös lisätä muita tuottoeriä Vuokratuotot-kohdan alle. Tai vastaavasti voit lisätä saadut tuotot Muut vuokratuotot-kohtaan.

Muut tuotot-kohta sisältää yrityksen muut tuottoerät. Näitä voivat olla esimerkiksi irtaimiston myynti ja mahdolliset mainostuotot. Satunnaisempia tuottoja voivat olla esimerkiksi saadut vahingonkorvaukset, mutta näiden varalle ei kannata budjetoida.

4.1.2   Liiketoiminnan muuttuvat kulut

Käytetään kaikissa kulut-kohdissa samaa täyttöastetta kuin tuotoissakin, eli esimerkkiluvuissa se on 90 %. Nämä kulut ovat suoraan verrannollisia saatuihin tuottoihin.

Heinäkulut-kohtaan laitetaan arvio siitä, kuinka paljon vuokralla olevat hevoset kuluttavat heinää vuodessa. Kannattaa muodostaa joku ohjearvo hevosen päivän aikana syömistä heinistä, joka on sisällytetty tallivuokrasopimukseen. Esimerkkiluvussa on laskettu 22 hevosen tallin heinäkulut. Tallilla on 90 %:n täyttöaste, heinää tarjotaan hevoselle 12 kg/vrk. Heinäkilon hinnaksi oletetaan 0,30€, joka sisältää alv:n.

Väkirehukulut-kohtaan arvioidaan hevosten syömä määrän vuodessa. Tässäkin kohdassa kannattaa muodostaa joku ohjearvo hevosen päivän aikana syömistä väkirehuista, jotka voi sisällyttää tallivuokrasopimukseen. Esimerkkikohdassa on laskettu 22 hevosen tallin väkirehukulut. Täyttöaste on sama kuin edellisessä kohdassa. Väkirehuna käytetään Racing Prix-seosta ja sitä kulutetaan 2,5kg/hevonen. Tälle on laskettu hinta lavoittain ja lisätty alv.

Kuivikekulut-kohtaan kirjoitetaan arvion hevosten kuluttamasta määrästä vuodessa. Esimerkkiluvussa oletetaan yhden hevosen kuluttavan 8 turvepaalia (100 cm x 120 cm) vuodessa täyttöasteen ollessa sama. Tässä turvepaalin hinta on 75,00 €, joka sisältää alv:n.  

Rahtikulut-kohtaan summataan kaikkien hankittujen ruokien aiheuttamat kuljetuskulut. Esimerkkiluvussa kuljetukseen käytetään 20 ´ konttia. Heinän kuljetukseen tarvitaan 63 konttia vuodessa. (7230 paalia vuodessa, 115 per kontti.) Koko vuoden väkirehut mahtuvat yhteen konttiin. Lisäksi on suhteutettu tarvittavien kuivikkeiden tilavuus suhteessa kontin tilavuuteen. Kuivikkeiden kuljetukseen tarvitaan 6 konttia vuodessa. (159 turvepaalia vuodessa, 28 per kontti.) Yhteensä konttirahteja tarvitaan vuodessa 70 kpl ja kuljetushinta/kontti on 90,00€. (Maa-ainekset 2012.)

Muut kulut-kohtaan voidaan laittaa muita tarjottuja hyödykkeitä. Esimerkiksi jos tarjotaan hevosille suolakiven tai madotukset tallin puolesta etc.

4.1.3   Henkilöstökulut

Palkkakulut-kohtaan laitetaan vuoden aikana maksettavat palkat. Esimerkkiluvussa on laskettu, että arkipäivistä 11 h tehdään normaalipalkalla ja 2 h 15 %:n iltalisällä. Lauantait tehdään 20 %:n korotuksella sekä sunnuntait 100 %:n korotuksella. 

Lisäksi henkilöstökulut-kohtaan laitetaan maksettavat palkkiot, vuosilomapalkat, vuosilomakorvaukset, lomaltapaluurahat, sairausajan ja vanhempainvapaiden palkat sekä mahdolliset luontaisedut. Esimerkiksi vuosilomakorvaukset määräytyvät käytettävän TES:n mukaan.

4.1.4   Henkilösivukulut

Henkilösivukulut-kohtaan laitetaan työnantajan osuus TyEL-maksusta sekä sotu-maksut. Kohtaan eritellään myös tapaturmavakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä ryhmähenkivakuutusmaksut. TyEL-maksujen sekä sotu-maksujen prosentit vaihtelevat vuosittain, joten tarkistattehan osoitteesta: ”http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyonantajamaksut/tarkeitalukuja/” tämän vuoden prosentit.

4.1.5    Vapaaehtoiset henkilösivukulut

Koulutus-kohtaan arvioidaan koulutusmenot vuoden aikana, mikäli työntekijöillä ilmenee lisäkoulutuksen tarvetta. Esimerkkiluvussamme on kyseessä aloittava yritys, joten ensimmäisenä vuonna emme katsoneet juuri aloittaneiden ja pätevien työntekijöiden tarvitsevan erillistä koulutusta.

Työvaatteet-kohtaan laitetaan arvio siitä summasta, millä yritys hankkii työntekijöille työvaatteita tulevana vuonna. Työvaatteiksi on esimerkissä ajateltu 3 t-paitaa per henkilö, yhden collegepaidan sekä kuoritakin.

Suojavälineiksi voidaan kirjanpidon kannalta tallityössä, hieman sen luonteesta riippuen, ajatella kypäriä ja turvakenkiä tallityöntekijöille. Esimerkkiluvussamme on huomioitu tallityöntekijöille hankitut turvakengät.

Myös muut teille tarpeelliset henkilösivukulut eritellään tähän kohtaan, joko omina erinään tai yhteiseen erään, jonka nimi on muut vapaaehtoiset henkilösivukulut.

4.1.6   Investoinnit

Investointien hintoja on vaikea arvioida, koska hinnat riippuvat paljon esimerkiksi tontin sijainnista, tallin ominaisuuksista ym. Investointien esimerkkilukuja kannattaakin tarkastella hyvin kriittisesti.

Tontti-investointi kohtaan kirjoitetaan tontin hankintahinta. Tämän investoinnin summaan voi sisältyä myös tallin, tarhojen ja kentän hinta. Esimerkkilukuun sisältyy vain arvioitu 80 000,00€:n tontin hankintahinta.  

Talli-investointiin sisältyy myös lantala ja varastot. Tähän kohtaan laitetaan tallin hankintahinta. Jos kyseessä on vuokratalli, niin tähän kohtaan ei laiteta mitään. Esimerkkiluvussa hankintahinta on 120 000,00€.

Kenttäinvestointi-kohtaan laitetaan kentän hankintahinta. Esimerkkilukuna on käytetty 30 000,00€, koska kenttä on pinta-alaltaan melko suuri.

Tarhainvestointi-kohtaan laitetaan tarhojen rakentamiseen kuluneet materiaali- ja työkustannukset. Esimerkkilukuun on laskettu 15 kestävän tarhan rakennus. Tähän on laskettu menevän 9 000,00€.

Traktori-investointi-kohtaan kirjoitetaan traktorin hankintahinta. Esimerkkiluku on 10 000,00€, jolla saa käytetyn ja toimivan traktorin. (Mascus 2012.)

Traileri-investointi-kohtaan laitetaan trailerin hankintahinta. Esimerkkilukuna on 6 490,00€, jolla on saatu O2-luokan perävaunu, jonka kokonaismassa 751–3500 kg. (Böckmann 2012.)

Muita isompia investointeja voidaan myös lisätä tähän kohtaan.

4.1.7   Poistot ja arvonalentumiset

Poistot rakennuksista-kohtaan lasketaan suunnitelman mukaiset poistot rakennuksista. Poistot voidaan suunnitella itse tai käyttää EVL:n antamia maksimipoistomääriä. Esimerkkiluku on laskettu omistustallille, jonka hankintahinta on 120 000,00 €. Poisto on laskettu EVL:n mukaisen maksimipoiston mukaan, joka on 7 %. (Hämäläinen 2012.)

Poistot kalustosta-kohdassa on eritelty kaikki Oy:llä oleva kalusto. Esimerkkiluvuissa on käytetty EVL:n mukaista maksimipoistoa, joka on 25 %. Tarhojen yhteishinta on 9 000,00€, josta poisto on 2 250,00€. Traktorin hinta on 10 000,00€, josta poistetaan 2 500,00€. Trailerin hinta on 6 490,00€, josta poistetaan 1 622,50€. Muu kalusto kohtaan voi laittaa muiden isompien investointien poistot. Nämä luvut saadaan kertomalla hankintahinta EVL:n mukaisella poistoprosentilla. (Hämäläinen 2012.)

4.1.8   Markkinointi- ja mainontakulut

Tähän kohtaan voidaan haluttaessa eritellä mainontaan käytetyt eri mediat. Kuitenkin usein talleilla ei ole ongelmaa saada vuokrapaikkoja täyteen, joten talleilla harvoin on suuria markkinointi- ja mainontakuluja. Esimerkkiluvussamme kulut on jaettu kolmeen ryhmään: ilmoitus-, internet- ja muuhun mainontaan.

Ilmoitusmainonta-kohtaan laitetaan lehtimainonnan kulut. Internetmainonta käsittää tallin nettisivujen perustamisen sekä niiden ylläpitämisen vuoden aikana. Muuhun mainontaan sisällytetään kaikki muut mainonnan ja markkinoinnin kulut. Muulla mainonnalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi tallin käyntikorttien painatusta.

Esimerkkiluvut ovat karkeita arvioita perustuen pienimuotoiseen markkinointiin ja mainontaan.

4.1.9   Hallintokulut

Taloushallintopalvelut-kohtaan kirjoitetaan mm. kirjanpidosta aiheutuneet kulut. Taloushallintopalveluiden kulut riippuvat käytettävästä ajasta ja tilitoimiston tuntiveloituksesta.

Tilintarkastuspalvelut-kohdassa huomioidaan tilintarkastuspalveluiden arvo. Tilintarkastusta vaaditaan, jos seuraavista ehdoista täyttyy kaksi tai enemmän: taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. (Muutoksia tilintarkastusvelvollisuuteen 2012.)

Viranomaismaksut-kohdan loppusumma riippuu mm. kyseisen tallin tarvitsemista luvista ja näiden oheiskustannuksista. Kulut riippuvat tallin sijainnista ja tarvittavista asiakirjoista perustamisvaiheessa tai mahdollisesti myöhemmin.

Matkapuhelinkulut-kohtaan arvioidaan vuoden aikana matkapuhelimen käytöstä aiheutuneet kulut. Tekstiviestiliittymän arvellaan palvelevan tässä tarkoituksessa parhaiten. Tähän kohtaan ei ole määritetty valmiiksi mitään kuluja.

Toimistotarvikekulut-kohtaan laitetaan näiden tarvikkeiden kustannukset. Esimerkiksi paperit, nitojat, kansiot ym. Esimerkkiluvuksi on ajateltu 200,00€.

Muut hallintokulut-kohtaan määritellään esimerkiksi vastuuvakuutuskulut sekä rahaliikenteen kulut. Nämäkin erät ovat hyvin tapauskohtaisia, joten esimerkkilukuun ei ole määritetty mitään.

4.1.10                        Kone- ja kalustokulut

Ajoneuvo: Polttoaineet 23 % Huolto ja korjaus 0 % / 23 % Vakuutukset	Kone ja kalusto: Vuokrat 23 % Huolto ja korjaus 23 % Pienhankinnat 23 %
Atk-laite ja -ohjelmisto 23 %	Muut tallitarvikkeet 23 %

                      Kuva 1. Esitys kone- ja kalustokuluista

Kuvassa 1 on eritelty ajoneuvokulut sekä kone- ja kalustokulut omiksi erikseen. Esimerkkilukua ei ole muodostettu, koska on käytännössä mahdotonta arvioida mitään kuluja tähän erään. Esimerkiksi mm. vakuutuskulut vaihtelevat paljon riippuen siitä, millainen ajoneuvo on sekä mistä vakuutusyhtiöstä vakuutukset on otettu.

Huomioittehan tähän kuluryhmään lisäksi tarvittaessa ajoneuvojen katsastukset. Esimerkiksi traileri on katsastettava kahden vuoden välein. (Perävaunut 2012.)

Kuvassa 1 on lisäksi kohdat atk-laite ja -ohjelmisto sekä muut tallitarvikkeet. Esimerkkiluvussa on atk-laite ja -ohjelmisto-kohtaan laskettu yhteen 100,00€:n tietokone sekä 119,00€:n pelkistetty Microsoft Office-ohjelma. (Tori.fi 2012.) (Microsoft Corporation 2012.)

Kuvaan 1 liittyy myös muiden tallitarvikkeiden osuus. Näillä on tarkoitettu esimerkiksi kottikärryjä, talikoita sekä ruokintavälineitä ja näiden arvoksi on yhteensä laskettu noin 1 000,00€. (Hevari 2012.)

4.1.11                        Toimitilakulut

Kuvassa 2 on eritelty kaikki toimitilakulut omiksi erikseen. Kuten edellisessäkin kohdassa, niin myös tässä esimerkkiluvut ovat vain arvioita. Esimerkiksi toimitilan sähkökustannukset riippuvat sähkösopimuksesta ja lämmitysjärjestelmästä. Myös esimerkiksi vesi voi tulla omasta kaivosta, jolloin nämä kustannukset voivat olla hyvinkin pienet.

Kentän kunnostus Ulkoalueiden hoito 23 % Korjaukset 23 % Kiinteistövero Vesi ja jätevesi 23 % Sähkö ja kaasu 23 % Jätehuolto 23 % Vartiointikulut 23 % Siivous ja puhtaanapito 23 % Muut toimitilakulut 23 %

Kuva 2. Esitys tallin toimitilakuluista

4.1.12                        Rahoitustuotot ja -kulut

Tähän kohtaan kirjoitetaan kaikki korko- ja rahoitustuotot. Näitä eriä ei ensimmäisen vuoden aikana todennäköisesti ole juuri yhtään. Eli kohtaan tulee esimerkiksi korkotuotot, joita maksetaan pankkisaamisista ja aloittavalla yrityksellä ei yleensä ole ylimääräistä rahaa pankkitilillä.

Rahoituskulut-kohdan alle laitetaan erät korkokulut rahoituslainoista, korkokulut ostoveloista, muut korkokulut, perimiskulut sekä muut rahoituskulut. Esimerkkiluvussa on ainoastaan nolla, koska lainankorko vaihtelee paljon lainanhakijoiden välillä. Perimiskulujakin on vaikea arvioida, koska nämä kulut riippuvat mm. vuokralla olevien maksuvalmiudesta.

4.2    Katetuottolaskelma

Katetuottolaskelma on laskettu kaavalla tuotot – muuttuvat kulut = katetuottolaskelma – kiinteät kulut = tulos. Kiinteissä kuluissa ei ole huomioitu investointeja, jotta tulos olisi realistinen. Näin laskelma palvelee parhaiten myös yrityksen tulevina vuosina. Tuloksesta nähdään yrityksen kannattavuus. 

Huomioittehan, että katetuottolaskennan kaavoissa on harmaalla pohjalla arvonlisäverollisia lukuja, jotka eivät sisälly periaatteessa katetuottolaskelmaan. Työ keskittyy kuitenkin pääasiallisesti budjetointiin, joten arvonlisäverolliset luvut ovat mukana täydentämässä laskelmaa.

4.3    Tulosbudjetti hevostalliin

Vuokratuotot-kohtaan siirtyvät kaikki saadut vuokratuotot sekä yrityksen muut tuotot. Kaavat on rakennettu niin, että tuotot tulevat suoraan arvonlisäverottomina laskelmaan.

Muuttuvat kulut-kohtaan siirtyvät kaikki liiketoiminnan muuttuvat kulut. Jos teillä on enemmän eriä kuin esimerkissä, niin Excelin toiminnolla ”lisää rivi” voitte lisätä eriä ilman, että kaavat poistuvat. Huomioittehan, että tulosbudjetin luvut ovat arvonlisäverottomia. Eli perustiedoissa olevista luvuista on otettava arvonlisävero pois ennen tulosbudjettiin siirtämistä. Tuotoista vähennetään muuttuvat kulut, josta saadaan katetuotto. Poikkeus täytyy kuitenkin tehdä tilanteessa, jossa yrityksenne ei ole arvonlisäverovelvollinen: silloin kulut kirjataan tulosbudjettiin arvonlisäverollisina lukuina. Tässä kohtaa kaavojen tarkistus kannattaa.

Kiinteät kustannukset-kohtaan siirtyvät eriteltyinä kaikki liiketoiminnan aiheuttamat kiinteät kustannukset. Huomioidaan myös tässä kohdassa, että luvut ovat arvonlisäverottomia. Katetuotosta vähennetään automaattisesti kiinteät kustannukset, josta saadaan tulos ennen rahoituseriä. Tähän summaan ohjelma lisää kaikki yrityksen rahoitustuotot ja vähennetään rahoituskulut. Lopulta saadaan liiketoiminnan tulos ennen veroja. Jos tulos on positiivinen, niin tuloksesta lasketaan maksettava vero. Vuonna 2012 lasketaan 24,5 %:n mukaan. Kun verot vähennetään tuloksesta, niin saadaan lopullinen budjetin tulos.

Excel laskee lisäksi automaattisesti tulosbudjetista katetuottoprosentin sekä liikevoittoprosentin. Näitä lukuja voi käyttää apuna arvioitaessa liiketoiminnan kannattavuutta. Esimerkkiluvussa liikevoittoprosentti on negatiivinen, koska tulos on negatiivinen. Tunnusluku kertoo sen, että tuloja kannattaa hankkia lisää, jotta yrityksen toiminta olisi kannattavaa.

4.4    Rahoitusbudjetti hevostalliin

Kassaanmaksut-kohtaan siirtyvät kaikki yritykseen päin tulevat rahaerät. Esimerkkiluvussa alkukassan oletetaan olevan 10 000,00€. Alkukassa-kohtaan voi itse muuttaa luvun, jos tarvetta on. Muut tiedot tulevat suoraan perustiedoista, jotka olet jo aiemmin täyttänyt. Kun kassaanmaksut- sekä kassastamaksut-kohdat ovat täyttyneet, niin Excel laskee automaattisesti lainantarpeenne tälle vuodelle toiminnan ylläpitämiseen. Huomioittehan kuitenkin, että tähän eivät sisälly investointien mahdollisesti vaatimat lainat.

Kassastamaksut-kohtaan puolestaan siirtyvät automaattisesti kaikki yrityksestä lähtevät rahaerät. Huomioittehan tässä kohdassa, että budjettivuoden viimeisestä kuukaudesta saattaa siirtyä joitakin maksueriä seuraavalle vuodelle. Toiset kuluerät ovat sellaisia, että ne konkreettisesti maksetaan vasta käytön jälkeen. Esimerkiksi matkapuhelimen käytöstä maksetaan yleensä vasta jälkikäteen.

Ostot- ja ostovelat kohtaan kannattaa huomioida laskujen maksuajat. Maksetaanko laskut heti, jääkö tulevien vuosien rahoitusbudjettiin maksamattomia laskuja ja onko tälle vuodelle erääntyviä ostovelkasuorituksia? Kaavoja kannattaa tässä tapauksessa muuttaa tarpeen mukaan.

Kohdassa kassastamaksut määrittyvät valmiiksi nämä erät: palkat ja sosiaaliturvamaksut, henkilösivukulut, korot, hallinnon ja markkinoinnin erä sekä koneen, kaluston ja toimitilan kustannukset. Myös maksujen yhteissumma, loppukassa ja kassastamaksut yhteensä ohjelma antaa valmiina.

Kohdissa muut lyhytaikaiset velat, muut kiinteät kustannukset, lainanlyhennykset ja veroennakko tulee itse kirjoittaa näihin kohtiin kuuluvat luvut ylös.

Lisäksi rahoitusbudjetissa on kohta ”lainan otto” – jos loppukassan arvo on negatiivinen, lainalla tulee kattaa loppukassa vähintään tulokseen 0. Tämän voitte itse täyttää.

Lähteet

Arvonlisäverolaki. 1993. Finlex. Saatavissa:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501?search[type]=pika&search[pika]=vuokran%20arvonlis%C3%A4vero [viitattu 22.2.2012].

Böckmann. Hevostrailerit.com. Saatavissa:http://www.hevostrailerit.com/bockmann/bockmann.htm [viitattu 20.2.2012].

Eklund, I. Kekkonen, H. 2011. Toiminnan kannattavuus. Helsinki: WSOYpro Oy.

Hevari. Hevari Oy. Saatavissa:http://www.hevari.fi/index.php [viitattu 20.2.2012].

Hämäläinen, P. Tilinpäätöksen suunnittelu taantuma-aikana. Saatavissa:http://www.keti.fi/dman/Document.phx/~keti/Julkinen/koulutukset/vero3?folderId=~keti%2FJulkinen%2Fkoulutukset&cmd=download [viitattu 20.2.2012].

Ikäheimo, S. Lounasmeri, S. Walden, R. 2009. Yrityksen laskentatoimi. Helsinki: WSOYpro Oy.

Maa-ainekset. Kivapiha. Saatavissa:http://www.kivapiha.com/pages/tuotteet/maa-aineksetsuursaekit.php [viitattu 17.2.2012].

Mascus. Traktorit. Saatavissa:http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Traktorit,2,relevance,search.html [viitattu 20.2.2012].

Microsoft Corporation. Microsoft Office. Saatavissa:http://www7.buyoffice.microsoft.com/emea1/default.aspx?country_id=FI&culture=fi-FI&action=buy&WT.term=office+hinta&WT.mc_id=pointitsem_OTB+FI_google_Office+Suites+-+Purchase&WT.medium=cpc&WT.campaign=Office+Suites+-+Purchase&WT.srch=1&WT.content=EZ47abul&WT.source=google&cshift_ck=71b2d617-5500-4207-9c97-ffb7bc80b9b3csEZ47abul [viitattu 20.2.2012].

Muutoksia tilintarkastusvelvollisuuteen. Tilisatama. Saatavissa:http://www.tilisatama.fi/Palvelut/hyotytieto/muutoksia-tilintarkastusvelvollisuuteen.htm [viitattu 13.2.2012].

Oulaisten Tilitoimisto Oy. 2012. Lukuohjeet. Saatavissa:http://www.tilitoimistorousu.fi/?tocID=19 [viitattu 22.2.2012].

Perävaunut. A-Katsastus. Saatavissa:http://www.a-katsastus.fi/katsastusaika/Sivut/Peravaunut.aspx [viitattu 17.2.2012].

Tori.fi. Tietotekniikka. Saatavissa:http://www.tori.fi/koko_suomi/tietotekniikka?ca=18&st=s&st=u&st=b&st=k&st=h&w=3&cg=5030&mc=1&gclid=CK_U5amWrK4CFQ1-mAody17RRg [viitattu 20.2.2012].